2011, vuosi vuoristoradassa

Kuva kertooo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tuosta on sitten helppo päätellä miten kulunut vuosi on sujunut! Täytyy myöntää, että varsin erilainen vuosi kaikin tavoin! Mitenpä sitä tähän nyt summailisi.... Ylämäki, alamäki ja tasamaata, sekavia tunteita, itkua, naurua, onnellisuutta ja surua! Ja tähän joku toteaa, että ihan normaalia elämää! Sitähän se on, mutta tasaisten vuosien jälkeen on ollut melkoista myllerrystä! Vuoteen on siis mahtunut monenlaisia tapahtumia, häitä, eroja, hautajaisia ja ristiäisiä...

Jaa että mitä koirien kanssa?? Muutama näyttely ja muutamat kisat, siinäpä se sitten olikin! Tai siis onhan Uuno saanut jotain aikaiseksikin....

Uunon ja Vinkan pennut

Siinäpä ne aikaansaannokset sitten koirarintamalla olikin. Agilitytreeneissä käydään säännöllisesti, Uuno on jo aika hyvä, kunhan vaan löydetään vauhtia, Sulolla on tätä nykyä planeettojen asennosta riippuen joko hyviä tai todella hyviä treenejä ja Kaapo on pikku hiljaa siirtynyt eläkkeelle niistä puuhista!

Koiruudet ovat sopeutuneet uuteen elämään varsin mallikkaasti ja osoittaneet olevansa ihan kelpo kaupunkikoiria. Ja mikä parasta, koko kolmikko on ollut ihan terveenä! Josko ensi vuonna sitten riittäisi enemmän intoa kisaamiseen ja näyttelyihin!

Marraskuinen Jyväskylän näyttely on kokonaan tänne päivittämättä, mutta eipä sieltä mainittavaa menestystä tullutkaan!

Uuno Jyväskylässä 19.11.11 AVO eh (Vesa Lehtonen) ja
20.11.11 AVO eri3 SA (Gonzalbo Maite)

Tässäpä meidän vuosi taisi tiivistettynä olla. Vähän on siis koiraosastolta mitään kerrottavaa, kun aika on enimmäkseen mennyt uuden elämän opettelussa ja omien fiilisten tutkiskelussa! Mutta sen tiedän, että uuden vuoden otan vastaan monta kokemusta (iloista, surullista, opettavaista) rikkaampana, kypsempänä ja taatusti vahvempana!! :)

Ja loppuun tietysti klassiset kiitokset kaikille ihanille ystäville vanhoille ja uusille sekä tietysti perheelle olemassa olostanne! Ilman teitä kaikkia kulunut vuosi olisi ollut hirvittävän paljon raskaampi!

Nyt oikein ihanaa joulua kaikille ja onnellista tulevaa vuotta 2012!!

Kaapo

Sulo

Uuno

Luonnetesti

Onpahan taas vierähtänyt tovin viime plokituksesta, mutta eipä tässä ole ollut juuri mitään kirjoiteltavaakaan. Tai siis, käytiinhän me Uunon kanssa edustamassa Tassuja PM-kisoissa ja saatiin sentään tulos, mutte eipä siitä sen enempää!

Itse asiaan... Sain Uunolle varasijalta paikan Kääpiösnautserikerhon järjestämään luonnetestiin Somerolle. Tieto paikasta tuli maanantaina ja testi oli lauantaina, joten mulle jäi vajaa viikko aikaa jännittää!! Kyllä ihminen voi olla hullu, kun kaikkea pitää jännittää ja hermoilla etukäteen, kun aika usein se osoittautuu aivan turhaksi, niin nytkin!!

Uunon testiaika oli klo 11, onneksi ei siis tarvinnut iltapäivään asti panikoida. Ja Haaviston Maaritille iso kiitos mukanaolosta, rauhoittelusta, tsemppaamisesta ja testin videoimisesta (lisään sen tänne myöhemmin). Paikalla oltiin hyvissä ajoin ja ehdimme katsoa edellisen koiran testin, mikä oli loistava juttu, sillä en ollut koskaan aikaisemmin testitilaisuudessa ollut. Edelliselle koiralle ammuttujen laukausten jälkeen sain luvan ottaa Uunon autosta odottelemaan omaa vuoroa. Ja voi hemmetti, että jännitti...

Jännitys lauksesi (onneksi) siinä vaiheessa, kun astelin Uunon kanssa testialueelle, kättelin tuomarin ja aloitettiin haastattellulla. Tosin ennen aiheeseen pääsyä tuomari Sirkku Lempinen kiinnitti huomionsa mun Ratian kukkasaappaisiin ja niistähän siinä tovi haastetiin! :) Kun saapasasia saatiin käsiteltyä alkoi itse testi.

Ensi todettiin luoksepäästävyys, ja siinähän ei Uunolla ole ongelmia missään tilanteessa. Sitten tuomari kysyi, että taisteleeko Uuno, johon epäileväisesti vastasin, että satunnaisesti innostuu. No, nythän se innostui, roikkui kepissä kiinni, eikä laskenut irti vaikka tuomari nosteli ja heilutteli (tämä oli juuri se kohta, jota etukäteen eniten jännitin).

Taisteluleikin jälkeen oli kelkka. Uuno ei tainnut edes huomata moisen kapistuksen lähestymistä, kun katseli vain kovasti, mitä tuomari selän takana puuhasteli. Reaktio tuli vasta, kun kelkka oli noin metrin päästä meistä. Kunnon rähähdys kelkkaa kohti ja siinä samalla tajusi, että ei se ollutkaan oikeasti uhkaava. En olisi yllättynyt, vaikka Uuno olisi nostanut jalkaa ja kusaissut siinä vaiheessa.

Seuraavaksi kohdattiin nurkan takaa hyökkäävä ihminen. Eipä ollut Uunon mielestä sekään kovin pelottava, vaikka toisena tuomarina ollut Carita Koskinen kovin uhkaavasti käyttäytyikin. Rohkea pikkukoira seisoi tyynenä häntäänsä heiluttaen mun edessä ja katseli hyökkääjää. Tuomarikin totesi, että eipä tässä kannata hyökkäystä jatkaa vaan muutti käyttäytymisensä ystävälliseksi ja Uuno miltei kiipesi tuomarin syliin! :)

http://www.youtube.com/watch?v=9rRY5f8q2uE

Tämän jälkeen säikyteltiin haalarilla ja rämisevällä tynnyrillä, jotka molemmat tilanteet Uuno hoiti varsin malllikkaasti. Tokihan se niitä säikähti, mutta yhtään ei jäänyt ahdistamaan kun käytiin lähemmin katsomassa. Pikaisesti palautuvaa sorttia siis!

http://www.youtube.com/watch?v=hh-NaT3ycyw

Pimeästä huoneesta selvittiin melko nopeasti, vaikkakaan Uuno ei pitänyt mitään kovin suurta kiirettä, kun oli kiva tutkailla paikkaa vähän tarkemmin. Ei siis mitään liimautumista tai lukkoon menemistä, ihan vain rauhassa tutkailua.

Viimestä edellisenä oli kettinkiin kytkeminen ja hylkääminen. Itse en siis ollut näkemässä Uunon käyttäytymistä siinä vaiheessa, kun se oli hylättynä ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Tarina vain kertooo, että se vähän piippasi mun perään ja uhattuna ei oikein tainnut ottaa hyökkääjää tosissaan, hetkittäin kyyristyi ja sitten taas heilutti häntäänsä, varmaankin sillä ajatuksella, että eihän kukaan voi hurmaavalle pikkukoiralle oikeasti mitään tehdä!

Viimeisenä sitten pamahti pari kertaa, joista jälkimmäisen aikaan Uuno vilkaisi ääntä kohti ja tuomari huokaisi helpottuneena, että ei se sentään kuuro ole! :D

http://www.youtube.com/watch?v=Ksi5124lMzU


Luonnetestipöytäkirjassa on tällaiset merkinnät:
Toimintakyky +1 kohtuullinen
Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3 suuri
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +3 vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

Loppupisteet 182

Tuomarikertomus oli oikein miellyttävää kuultavaa, kun niin kovasti kehuivat, miten täysipäinen Uuno on. Ja onhan se, mamman maailman paras pikkukoila <3

http://www.youtube.com/watch?v=NuwXvzX0iso

Kaiken kaikkiaan varsin positiivinen kokemus ja mukava oli huomata, että mitään suuria yllätyksiä Uunon käyttäytymisessä ei tullut. Tässä kohtaa vain kiitän siitä, että omistajasta ei tehty samanlaista pöytäkirjaa!! :D

Lisää liitoa!

Tiistai-ilta vierähti taas möllikisojen merkeissä Tassukalliolla. Meidän ryhmä oli järjestämisvastuussa kisoista ja paikalla oltiin sitten jo ennen neljää. Hienosti me homma hoidettiin, vaikka välillä meinasi vähän ilmopisteessä ahdistaa!! Väkeä oli ihan hirvittävä määrä ja ennen kuin saatiin kaikkien ilmot vastaanotettua ja lähtölistat kirjoitettua oltiin puolisen tuntia aikataulusta perässä. No mutta, kisoista selvittiin kunnialla ja seuramestaruudet saatiin ratkottua ennen yhtätoista illalla!!!

Ja sitten niihin omien rekkujen edesottamuksiin!! Sulo, jonka ei edes pitänyt startata, osallistui nyt kuietnkin 1-luokan radalle. Vähän jännitti, kun koirat oli siinä vaiheessa ollet jo nelisen tuntia autossa, että noinkohan Sulon keskittymiskyky riittää alkuunkaan... Ihan suotta jännitin, hyvin se veti!! Tuloksesta ja sijoituksesta ei ole hajuakaan, mutta Sulo pysyi radalla ja hoiti homman ilolla!! Mä olen niiiiin tyytyväinen siihen tällä hetkellä ja ankarasti pohdin, josko sen uskaltaisi virallisiin ilmoittaa...


Uunon kanssa startattiin seuramestaruuden toivossa medien avoimelle radalle, vaikka ei me sillä tasolla vielä olla!! Kannatti!! Luokkaan osallistui tasan 2 koirakkoa, joista toinen edusti väärää seuraa... tarvittiin siis vain TULOS, ja sehän me saatiin!! Se on jopa mulla tiedossa, mutta en sitä julkaise, pääasia on, että Uuno on SEURANMESTARI!!


Kaapon kanssa juostiin maxien avoin rata ja saatiin hienosti tulos!! Enpä tosin tiedä sitäkään, enkä siis myöskään sijoitusta!! Ja valoa oli silloin jo niin vähän, että Kaaposta ei ole kuvaa.

Kaiken kaikkiaan taas onnistuneet kisasuoritukset koko triolta, joten mun on vissiin ihan pakko alkaa niitä virallisia katselemaan ihan tosissaan!!

Tässä vielä kaikki seuranmestarit vuosimallia 2011!!

Siiri Toivonen & Jöpö, minä, Jenni Laine & Jedi

Lisää kuvia kisoista löytyy Seija Vahteran albumista!!

Möllikisat ja elämän mullistukset

Tulipahan eilen lähdettyä oman seuran epävirallisiin agikisoihin aivan liian pitkän kisatauon jälkeen! Ja kyllä vaan kannatti lähteä!! Sulon ilmoitin mölliradalle, sillä ajattelin, että haluan vain saada sille hyvän suorituksen ilman ylimääräistä vääntöä! Onnistuin tavoitteessani, Sulo teki tosi hyvällä fiiliksellä 5 ratavirheen radan ja sijoittui luokassa hienosti 2.!!

Uunon ilmoitin 1-luokan radalle, jolla oltiinkin mediluokan ainoa osallistuja. Alun vauhdittomuuden jälkeen päästiin ihan hyvään vauhtiin ja lopputulos oli 5 ratavirhettä reilusti alle ihanneajan. Tällä tuloksella yllätys, yllätys voitimme radan! ;)

Kaapon ilmoitin avoimen vääntöradalle ja pappapa yllätti olemalla hyvin hanskassa ja tekemällä varsin kelpo radan alle ihanneajan ja ratavirheitäkin vain 10!! Enpä vaan olisi uskonut, että tulos riitti luokan 2. sijaan!! Oltiin siis koko trion kanssa palkinnoilla ja illasta jäi oikein hyvä fiilis ja kamala kisakuume!!

Sitten ne elämän mullistukset. Aika aikaa kutakin, vai miten se nyt menee. Yli 10 vuoden yhdessäolon jälkeen totesin, että haluan elämältäni jotain muuta ja niinpä olemme Antin kanssa lähteneet eri suuntiin. Toistaiseksi asiat on vähän levällään, kun en ole vielä löytänyt itselleni ja koirille asuntoa, vaan asustelen lomamatkalla olevan ystäväni asunnossa. Toiveena on löytää joku kiva vuokrarivari ja "odotella" siellä unelmien prinssin saapumista! ;) Prinssiä odotellessa keskityn koirien kanssa treenaamiseen, toivottavasti kisaamiseen ja yleisesti elämästäni nauttimiseen!! :)

Blogipäivityksistä taitaa muuten puuttua yksi Uunon näytelmätulos... Tampereella pyörähdettiin 8.5 hollantilaisen Jo Schepersin arvosteltavana seuraavalla saldolla:

21 months old. Nice young dog. Good placed ears. Strong, compact teeth. Dark eyes with good expression. Good topline. Good ribs. Spannable. Good legs. Compact feet. Good coat. Movement in front is a little bit loose.

Tuloksena nuo eri3 ja päätös näyttelytauosta.

Pääsiäisvaellus

Pääsiäisenä korkattiin tämän vuoden vaunukausi!! Liikkeelle lähdettiin perjantaiaamuna ennen kukon huutoa ja suunnattiin Lahteen näyttelyyn.

Ihan vähän oli jonoa parkkiin...

Uuno pyörähti kehässä hakemassa kokemusta ja tähän mennessä huonoimman arvostelun. Tuomari Rajic Branislav ei juuri muuta hyvää löytänyt kuin turkin:

"20 months. Good size. Beautiful head. Good neck.Very big ribcage. Compact loin. Good topline. High carried tail. Anqulation behind should be better. Excellent coat. Soft pasterns in movement. Tail carried absolutely too high"

Eli näin, häntä on tosiaan liian korkealla kannettu, mutta kyllä se yhdellä maininnalla olisi selväksi tullut! ;) Tuloksena nuo eri4 (en tosin ymmärrä mihin eri perustuu??)

Lahdesta otettiin suunta Joensuuhun, jossa Seija ja Daniel jo odottelivat.

Leirimme Hotel Julien pihalla

Illalla ehdittiin Kantelesärkän maneesille katsomaan Seijan ja Kössin toinen rata ja lauantaina olikin sitten meilläkin kisapäivä! Eipä niistä kisoista tosin paljon käteen jäänyt!! Aamupäivällä Kaapolle ekalta radalta 5, toiselta hylky ja kolmannelta yliaika 10!!

Illansuussa oli Uunon vuoro startata. Ekalta radalta 15 ratavirhettä (kontaktit ja kepit) ja reilu 6sek yliaikaa, toiselta radalta 10 ja YLI 16 SEK yliaikaa!!!! Huvittavaa tässä on se, että tuolla yli 26 virheellä me oltiin kisan kakkosia!! Lauantain kisojen tulokset A-kisa, B-kisa, C-kisa.

Uuno lämppärihypyillä

Sunnuntaina lähdimme ajelemaan takaisin etelään ja olosuhteiden pakosta ajauduimme Tampereelle asti. Leiriydyimme Maisansalossa, jossa syötiin hyvin (taas), saunottiin ja nautittiin elämästä!! Aivan uskomattoman upeat ilmat koko pitkän viikonlopun ajan takasivat sen, että akkuja tuli taas ladattua niin että jaksaa!! Kiitos mukavasta matkaseurasta Seija ja Daniel!!
Kuvia retkeltä löytyy Seijan albumista!!

Uunon agilityura avattu!

Kisakoiran posetus (kuva Seija Vahtera)

Nyt oli sitten sen aika, eli Uunon kisauranavaus tapahtui 9.4.2011 Tsau:n hiekkapohjaisessa hallissa Liedossa. Ilmoittaessa ei ollut epäselvyyttä siitä, mihin luokkaan ilmoittaa, sillä sen verran reilusti ollaan medin puolella. Ihan kamala jännitys oli jo paljon ennen kisapäivää... Muutama juttu on vielä aika pahasti vaiheessa ja esim. pöytää ei olla ikinä treenattu!! Mutta koska perushommat on hallussa, niin ajattelin lähteä koittamaan miten tässä vaiheessa pärjätään radalla.

Tuomarina kisoissa oli Kari Jalonen, joka oli tehnyt varsin mukavat 3 rataa. Ensimmäisenä oli tarjolla hyppyrata. Ja tämä Uunon elämän ensimmäinen estesuoritus kotihallin ulkopuolella alkoi aivan päin peetä. En uskaltanut käskyttää riittävän napakasti (pelkäsin kai jotain Sulo-reaktiota) ja Unski päätti heti pannasta vapauduttuaan haahuilla ihan jotain omiaan. Alun sähellyksen jälkeen teki ihan kaunista rataa, joten luottavaisin mielin odoteltiin toista rataa, vaikka tulos olikin hyl.

Toisessa startissa otin vähän napakammat käskyt ja Uuno odotti hienosti lähtölupaa. Harmittavaisesti vain olin valssini kanssa auttamattomasti myöhässä toisen hypyn jälkeen ja sen seurauksena törkkäsin Uunon putkeen väärästä päästä!!

Kolmas rata sujuikin jo niin, että se hetkittäin muistutti jopa agilitya. Vauhtia ei vielä ole ihan kamalasti, mutta eiköhän kokemus tuo vauhtia ja varmuutta!! Kolmannelta radalta saatiin tulos 5 ratavirhettä vähän alle ihanneajan ja se riitti 2. sijaan!! Videotodiste palkintopalliradasta! (Kiitos videosta Sirpa Laakso!)

Sunnuntaina nautittiin auringosta ja ulkoiltiin tällaisella kokoonpanolla!

Kössi, Tyyra, Sulo, Uuno, Kaapo & Martta

Lisää ihania kuvia löytyy Seijan albumista!

Ja heti uutta...

Ihan vaan tällainen kuvapäivitys, kun Team Vahtera kameroineen kävi "keikalla" aurinkoisena sunnuntaina... "Viralliset" kuvat julkaistaan myöhemmin ;)
Seijan ja Tanjan oikean käden etusormet tosin laukoivat varsin aktiivisesti "epävirallisiakin" kuvia! ;) Seijan otokset ja Tanjan laukaukset :) Kiitos molemmilla tähtireporttereille!!!! :)

Sopivan paikan etsintää.....

Paikka löydetty...

"Toimenpide" ohi ;)

Kaapo lentää :)

Rinnakkain!

Oho miten on aika mennyt!!

Ihan on vähän ollut plokitukset jäissä... Mistäköhän sitä sitten oikein aloittaisi??
Viime vuodesta sen verran, että se meni jo! Joulukuinen Voittaja 2010- näyttely on kokonaan raportoimatta, mutta eipä sieltä Uunolle muuta tullut kuin jun eri4 (arvostelu on kotisivuilla). Muilta osin saldona koirarintamalla on Kaapo agilityn kolmosluokassa, Sulolla sertit koossa ja Uuno on avannut sertitilinsä. Ei kai siitä sitten sen enempää! :) Niin ja kaikki kolme olivat varsin terveitä koko vuoden, joten vakuutusmaksut ovat tehneet tehtävänsä! ;)

Tämä vuosi on alkanut varsin rauhallisesti, eikä koirien kanssa ole vielä tehty mitään mainitsemisen arvoista. Pakkanen on estänyt treenaamisen, joten Uunon suunniteltu kisauranavaus siirtyy keväämmälle, vaikka ikä tuleekin ihan juuri täyteen. Muutamia näyttelyitä olen katsellut sillä silmällä ja Uunon kanssa ollaan menossa agilityn tehokurssille!

Ehkä suurin mullistus on ollut nimenmuutos, sillä kävimme Salon maistraatissa sanomassa "tahdon" synttäripäivänäni 18.2.2011!! Seuraavana päivänä pidettyihin bileisiin oli vieraat kutsuttu otsikolla Piia 30v. Kukaan ei siis tullessaan tiennyt tulevansa häihin! ;)

Hääkakku oli se, mikä paljasti juhlien todellisen luonteen! ;)

Yllätyimme itsekin sitä, miten hyvin saimme pidettyä asian salassa ihan suunnitelman mukaan kahviin asti. Kakku tuotiin pöytään ja äitini piti puheen. Se taputuksen määrä ja vieraiden reaktiot olivat kyllä aivan huikeita! Ja mikä parasta, minä sankarina sain halata kaikki vieraat toistamiseen! Ai juu, huippusuunnittelun tulos oli se, että kaikki ihanat lahjat joita paikalle tuotiin olivat minulle (kas kun kukaan ei voinut tietää Antin osuutta juhliin)!!

Meillä ei ollut suunnitelmissa tanssia häävalssia, mutta yleisön (Eeva ja Olli) vaatimuksesta päädyimme kuitenkin astelemaan tanssilattialle!

Juhlat jäävät taatusti meidän mieliimme ja uskoisin, että juhlavieraat pohtivat seuraavan kerran mihin tahansa juhliin mennessään, että "mitäköhän täällä tapahtuu"! ;) Kiitos kaikille ihanille vieraille osallistumisesta juhliin! Seijan ottamia kuvia bileistä, hyvin välittyy tunnelma!

Nyt siis pitää opetella olemaan Piia Hämäläinen... No kai sen oppii ja harjoitellessa voikin sitten taas keskittyä koiriin, jatkaa kesäksi kuntoon-kampanjaa ja nauttia elämästä!!